21. oppitunti: Kirkon ensimmäinen ja neljäs käsky

Johdanto: ”Kuten kaikissa järjestäytyneissä yhteisöissä, myös kirkossa laillisilla hallitsijoilla on auktoriteetti lakien asettamiseksi muille jäsenille. Kristus itse antoi tämän vallan selväsanaisesti ensimmäisille piispoille, apostoleille, ja heiltä se on vuosisatojen läpi siirtynyt tämän päivän piispoille. Tämä auktoriteetti on täysimääräisesti paavilla, koko kirkon pääpiispalla, joka voi säätää lakeja kaikille jäsenille, kun taas muut piispat voivat säätää lakeja koskien vain omia hiippakuntiaan.”

”Hyvän äidin tavoin kirkko ei ole laeissaan liian ankara. Kirkko tietää ihmisluonnon taipumukset ja inhimillisen heikkouden; ja on valmis antamaan laeistaan erivapautuksen [dispensaation] kun erivapautukseen on olemassa hyvä syy.”

”Nämä lait, kuten muutkin kirkon lait, ovat järkeviä ja helppoja noudattaa. Ensimmäinen näistä pyytää vain yhtä tuntia ajastamme joka sunnuntai ja [neljänä] muuna päivänä vuodessa.” (Baltimoren katekismus)

279. Mistä Katolisella kirkolla on oikeus säätää lakeja?

Katolisella kirkolla on oikeus säätää lakeja Jeesukselta Kristukselta, joka sanoi apostoleille, Kirkkonsa ensimmäisille piispoille: ”Kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on oleva sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te päästätte maan päällä, on oleva päästetty taivaassa” (Matt. 18:18*).

280. Kenen toimesta Kirkon lainsäädäntöoikeutta harjoitetaan?

Oikeutta säätää lakeja harjoitetaan piispojen, apostolien seuraajien, toimesta, sekä erityisesti paavin toimesta, jolla apostolien pään, pyhän Pietarin seuraajana, on oikeus säätää lakeja koko maailmanlaajuiselle kirkolle.

281. Mitä ovat Kirkon käskyt?

Kirkon käskyt ovat [KKK 2042–2043 mukaisesti*]:

1. Osallistu messuun ja vältä arkista työntekoa sunnuntaisin ja muina velvoittavina juhlapäivinä.
2. Ripittäydy synneistäsi vähintään kerran vuodessa.
3. Ota vastaan eukaristian sakramentti vähintään pääsiäisaikana.
4. Noudata kirkon säätäminä päivinä paastoa ja abstinenssia (liharuoasta pidättäytymistä).
5. Pidä huolta kirkon tarpeista.

282. Mitä syntiä katolilainen tekee, jos hän omasta syystään jättää messun väliin sunnuntaina tai velvoittavana juhlapyhänä?

Katolilainen, joka omasta syystään jättää messun väliin sunnuntaina tai velvoittavana juhlapyhänä syyllistyy vakavaan syntiin.

  • vakava velvoite osallistua messuun sunnuntaisin tai velvoittavina juhlapyhinä ei koske seuraavia:
    • 1. niitä, joiden pitää huolehtia sairaista
    • 2. niitä, joiden sairaus ei salli heidän lähteä ulos
    • 3. niitä, jotka asuvat merkittävän kaukana kirkosta
    • 4. niitä, joiden on osoitettava välitöntä huomiota pakottavalle työlle

283. Mitkä ovat velvoittavat juhlapyhät [Suomessa*]?

[Helsingin hiippakunnassa] velvoittavia juhlapyhiä ovat sunnuntaisin vietettävien juhlapyhien lisäksi:

  • Herran syntymä, joulu 25.12.
  • Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapyhä 1.1.
  • Herran ilmestyminen, loppiainen 6.1.
  • Kristuksen taivaaseen astuminen, helatorstai (40 päivää pääsiäissunnuntaista)

[Tämä oli tilanne tammikuussa 2021. Monessa muussa maassa on muitakin velvoittavia juhlapyhiä. Tällaisia muissa maissa muualla mahdollisesti velvoittavia juhlapyhiä ovat:

  • Pyhä Joosef, Neitsyt Maria puoliso, 19.3.
  • Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhla (torstai Pyhän Kolminaisuuden sunnuntain jälkeen. Tätä juhlapyhää vietetään Helsingin hiippakunnassa sunnuntaina, jonka vuoksi sitä ei mainita erillisten velvoittavien juhlapyhien joukossa)
  • Pyhät apostolit Pietari ja Paavali, 29.6.
  • Autuaan Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen, 15.8.
  • Kaikkien pyhien juhla 1.11. (tätäkin juhlapyhää vietetään Helsingin hiippakunnassa sunnuntaina)
  • Autuaan Neitsyt Marian perisynnitön sikiäminen, 8.12.

[Piispa voi tehdä joistain näistä juhlapyhistä myöhemmin jälleen velvoittavia tai poistaa edelleen velvoittavuuden joiltain juhlapyhiltä]

284. Mitä muuta Kirkko velvoittaa meiltä juhlapyhinä?

Juhlapyhinä Kirkko velvoittaa meitä pidättäytymään työstä samalla tavalla kuin sunnuntaisin, siinä määrin kuin se on mahdollista.

285. Miksi Kirkko on asettanut juhlapyhiä? *

Kirkko on asettanut juhlapyhiä palauttaakseen mieliimme uskontomme salaisuuksia sekä tärkeitä tapahtumia Kristuksen ja Hänen autuaan äitinsä elämässä, sekä muistuttaakseen meitä pyhien hyveistä ja heidän palkinnoistaan.

286. Mikä on paastopäivä?

Paastopäivä on päivä, jona ainoastaan yksi kokonainen ateria on sallittu. Aamulla ja illalla on mahdollista ottaa pieniä määriä ruokaa, jonka määrästä ja laadusta säädetään hyväksytyn paikallisen tavan mukaan [eli Kirkko antaa näistä ohjeet, joista kerrotaan seuraavaksi]

  • ”Paasto merkitsee sitä, että nautitaan ainoastaan yksi täydellinen ateria ja muista aterioista vähän yli puolet tavallisesta” (Paastokäsky 2020, Helsingin hiippakunta)
    • huomautus: tämä tarkoittaa enimmäismäärää, jonka voi paastopäivänä syödä: on parempi syödä tätä vähemmän

287. Ketkä ovat velvoitettuja seuraamaan Kirkon paastopäiviä? *

  • Paastoon velvoitetaan kaikkia täysi-ikäisiä (18 vuotta täyttäneitä) 60. ikävuoteen asti. (Paastokäsky 2020, Helsingin hiippakunta)

288. Mikä on abstinenssipäivä?

Abstinenssipäivä on päivä, jolloin pidättäydymme liharuoasta.

289. Ketkä ovat velvoitettuja seuraamaan Kirkon abstinenssipäiviä? *

Abstinenssiin velvoitetaan kaikkia 14 vuotta täyttäneitä. Abstinenssin voi korvata myös:

  • pidättäytymällä jostain muusta ruokalajista tai juomasta,
  • pidättäytymällä alkoholin nauttimisesta, tupakoinnista tai jostain muusta nautinnosta,
  • rakkaudenteolla lähimmäisten hyväksi (Caritas),
  • osallistumalla pyhään messuun, adoraatioon tai ristintien hartauteen tai johonkin muuhun hartaudenharjoitukseen,
  • omistamalla erityistä huomiota perheen yhteiseen rukoukseen.

(Paastokäsky 2020, Helsingin hiippakunta)

290. Miksi kirkko käskee meitä paastoamaan ja noudattamaan abstinenssia?

Kirkko käskee meitä paastoamaan ja noudattamaan abstinenssia, jotta voisimme hallita lihan himoja, kohottaa mielemme vapaammin Jumalan puoleen sekä tehdäksemme hyvitystä tekemistämme synneistä.

  • kirkko ei aseta paasto- ja abstinenssipäiviä siksi, että liha tai muut ruoat olisivat itsessään pahoja. Kirkko käskee meitä kieltämään itsemme Jumalan kunniaksi ja sielujemme hyväksi.

”Ja kun paastoatte, älkää olko synkännäköisiä niinkuin ulkokullatut; sillä he tekevät kasvonsa surkeiksi, että ihmiset näkisivät heidän paastoavan. Totisesti minä sanon teille: he ovat saaneet palkkansa. Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle” (Matt. 16:16-18)

291. Miksi Kirkko on määrännyt perjantain abstinenssipäiväksi?

Kirkko on määrännyt perjantain abstinenssipäiväksi muistuttaakseen meitä Herramme kuolemasta pitkänäperjantaina.

292. Miten voimme tietää paasto- ja abstinenssipäivät?

Voimme tietää paasto- ja abstinenssipäivät piispojemme ja pappiemme ohjeista.

PÄÄTÖS: Päätä, jos vain mahdollista, ettet koskaan ole osallistumatta messuun sunnuntaina tai velvoittavana juhlapyhänä; ja että pidät jokaisen perjantain abstinenssipäivänä.

KYSYMYKSET:

  1. Selitä, mitä tarkoittaa paastopäivä.
  2. Mitkä ovat vuosittaisia paastopäiviä?
  3. Selitä, mikä on abstinenssipäivä.
  4. Mitkä päivät vuodessa ovat abstinenssipäiviä?
  5. Mitä yleistä Kristuksen käskyä noudatetaan noudattamalla uskollisesti kirkon lakeja paaston ja abstinenssin suhteen?

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close