22. oppitunti: kirkon toinen, kolmas ja viides käsky


Johdanto: kirkon toinen ja kolmas käsky liittyvät sellaisten sakramenttien vastaanottamiseen, jotka ovat kristittynä elämisen voiman päälähteet. Nämä sakramentit ovat parannus (eli rippi) ja pyhä eukaristia. Luulisi, että jokainen katolinen, joka ymmärtää näiden kahden sakramentin suuret siunnaukset, ottaisi ne vastaan säännöllisesti ilman erityisiä lakejakin: tunnustaisi syntinsä ripissä ja ravitsisi itseään Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumiilla ja verellä. Onkin totta, ettei kirkon varhaisempina aikoina tarvittu tällaisia lakeja. Myöhemmin kristillisen innon viiletessä kirkon oli välttämätöntä säätää asiaa koskevia lakeja.

293. Mitä tarkoitetaan käskyllä ripittäytyä vähintään kerran vuodessa?

Käskyllä ripittäytyä kerran vuodessa tarkoitetaan, että jos ihmisellä on vakavia syntejä tunnustettavana, hänellä on sitova velvollisuus tehdä hyvä synnintunnustus vuoden sisällä.*

  • tämä on vähimmäismäärä; on hyvä ripittäytyä säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa, vaikka ei olisikaan vakavia syntejä tunnustettavana. Tämä käsky koskee kaikkia katolilaisia, jotka ovat saavuttaneet järjen käytön iän*
  • Jumalan säätämys on, että kasteen jälkeen vakavaan syntiin langenneen on tunnustettava syntinsä ripin sakramentissa. Jos tämä on mahdotonta, on herätettävä niin kutsuttu täydellinen katumus ja tahdottava ripittäytyä sitten kun mahdollista. [Täydellinen katumus tarkoittaa syntien katumista rakkaudesta Jumalaan]*.
  • kuolemanvaarassa olevan kastetun, joka on vakavan synnin tilassa, tulee ripittäytyä
  • koska on olemassa myös velvollisuus ottaa eukaristia vastaan pääsiäisen aikaan (tätä kutsutaan pääsiäisvelvollisuudeksi), ne, jotka ripittäytyvät vain kerran vuodessa, ripittäytyvät yleensä ennen tätä. Pääsiäisvelvollisuutta ei täytä henkilö, joka ottaa eukaristian vastaan vakavan synnin tilassa (=omallatunnollaan tunnustamaton vakava synti), vaan tämä henkilö tekee näin uuden vakavan synnin

”Tunnustakaa siis syntinne toisillenne” (Jaak. 5:16)

294. Miksi pitäisi ripittäytyä säännöllisesti?

Tulisi ripittäytyä säännöllisesti, sillä säännöllinen rippi auttaa suuresti voittamaan kiusaukset, pysymään armon tilassa ja kasvamaan hyveissä.

  • ei ole välttämätöntä ripittäytyä ennen jokaista kommuuniota, ellei ole tehnyt vakavaa syntiä.

295. Mitä syntiä katolilainen tekee, jos hän laiminlyö pyhän kommuunion vastaanottamisen arvokkaasti pääsiäisaikana?

Katolilainen, joka laiminlyö pyhän kommuunion vastaanottamisen arvokkaasti pääsiäisaikana tekee vakavan synnin.

  • tämä käsky (=ottaa kommuunio vastaan pääsiäisaikana) koskee kaikkia järjen käytön iän saavuttaneita katolilaisia. Seitsemän vuotta täyttäneiden ajatellaan saavuttaneen järjen käytön iän.*
  • tätä käskyä ei täytetä sellaisella kommuuniolla, joka on pyhäinhäväistys
  • jos ei ole onnistunut ottamaan vastaan kommuuniota pääsiäisaikana, tulee se ottaa vastaan niin pian kuin mahdollista

296. Mikä on pääsiäisaika [Suomessa]?

Pääsiäisaika Suomessa on aika pääsiäisyön vigiliasta helluntaisunnuntain päättymiseen.

297. Mitä tarkoitetaan käskyllä tukea Kirkkoa?

Käskyllä tukea Kirkkoa tarkoitetaan, että jokainen meistä on velvoitettu kantamaan osuutensa Pyhän istuimen, hiippakunnan sekä seurakunnan taloudellisista kuluista.

  • Kristuksen perustamalla kirkolla on oikeus kaikkeen siihen, mitä se tarvitsee pyhän tehtävänsä täyttämiseen, jumalanpalvelukseen sekä pappien ylläpitämiseen. Kirkolla on oikeus ilman maallisen vallan sekaantumista asiaan määritellä, miten välttämättömät varat varmistetaan.
  • niin kutsutut messustipendit papille eivät ole maksu saadusta hengellisestä hyödystä vaan keino hänen ylläpitoonsa.

”Samoin myös Herra on säätänyt, että evankeliumin julistajien tulee saada evankeliumista elatuksensa” (1. Kor. 9:14)

298. Mitä kirkon tavanomaista lakia avioliittoon vihkimisen suhteen tulee noudattaa? *

Noudatettava tavanomainen kirkon laki koskien katolilaisen avioliittoon vihkimistä on tämä: katolilainen voi solmia avioliiton laillisesti ainoastaan valtuutetun papin ja kahden todistajan läsnäollessa.

299. Kieltääkö Kirkko katolilaisia avioitumasta tiettyjen ihmisten kanssa? *

Kirkko kieltää katolilaiselta avioitumisen tiettyjen ihmisten kanssa, joista esimerkkejä ovat:

1) ei-katolilaiset (seka-avioliitto) [tähän voidaan tietyin edellytyksin saada poikkeuslupa]

2) pikkuserkut tai kuka tahansa sitä läheisempi sukulainen.

300. Miksi Kirkko kieltää katolilaisia avioitumasta ei-katolilaisten kanssa?

Kirkko kieltää katolilaisia avioitumista ei-katolilaisten kanssa, sillä eri tunnustuksiin kuuluvien avioliitot johtavat usein eripuraan perheessä, uskosta luopumiseen katolilaisen osalta sekä välinpitämättömyyteen lasten uskonnollisessa kasvatuksessa.

”Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette laittomien virheiden mukaansa tempaanina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne” (2. Piet. 3:17)

301. Salliiko Kirkko koskaan eri tunnustuksien välisiä tai lähisukulaisten välisiä avioliittoja? *

[Vakavista syistä Kirkko voi sallia eri tunnustuksiin kuuluvien välisen avioliiton sekä joissain tapauksissa sukulaisten avioliiton, ei kuitenkaan lähisukulaisten, kuten perheenjäsenten; tätä lupaa kutsutaan erivapaudeksi (dispensaatioksi).]

  • jumalallinen laki kieltää seka-avioliitot niin kauan kuin on olemassa vaara katolisen osapuolen tai jälkikasvun uskolle
  • ennen erivapauden myöntämistä seka-avioliitolle kirkko vaatii, että vaara on poistettu ja edellyttää, että vakuudet tälle annetaan selväsanaisina lupauksina kirkollisen auktoriteetin edustajan edessä
    • lupauksessa ”katolinen osapuoli julistaa olevansa valmis etäännyttämään vaarat uskosta poislankeamiseksi sekä antaa rehellisen lupauksen siitä, että kaikkien hänen omien voimiensa mukaan kaikki jälkeläiset kastetaan katolisessa kirkossa ja opetetaan tämän mukaisesti” (CIC, 1125 §1)
  • ne, jotka eivät ymmärrä, että avioliitto on jumalallisesti asetettu sakramentti, ja että vain yksi Kirkko on Herran Jeesuksen Kristuksen perustama, ovat taipuvaisia pitämään näitä kirkon määräyksiä ankarina ja kohtuuttomina. Kirkko on uskon ja Kristuksen perustaman uskonnon jumalallinen vartija. Se vastustaa seka-avioliittoja sekä tekee kaiken voitavansa, ettei niitä solmittaisi.
    • [lisätietoa: ympäristössä, jossa katolilaisia on vain vähän, seka-avioliitolle on suurempi peruste, mutta kuitenkin aina edellä kuvattujen ehtojen mukaisesti]

302. Salliiko Kirkko katolilaisten avioitua paaston- tai adventin aikana?

Kirkko sallii katolilaisten avioitua paaston- ja adventin aikana, mikäli he tekevät sen hiljaisuudessa ilman suuria seremonioita. [Nykyinen ohjeistus: häämessua ei voida viettää: jouluna, loppiaisena, helatorstaina, helluntaina, Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhlana ja muina pakollisina juhlapyhinä, eikä kiirastorstain illasta pääsiäissunnuntaihin. Roomalainen messukirja]

303. Mikä on häämessu?

Häämessu on messu, jossa on erityisiä rukouksia, joilla pyydetään Jumalan siunausta avioparille.

PÄÄTÖS: Päätä ripittäytyä ja ottaa vastaan eukaristia ainakin kerran kuussa koko elämäsi ajan.

KYSYMYKSET:

  1. Mitkä kaksi sakramenttia ovat kristittynä elämisen voiman päälähteet?
  2. Juuso, laimea katolilainen, kävi ennen pääsiäistä ripittäytymässä. Kaksi kuukautta myöhemmin hän joutuu onnettomuuteen ja on kuolemanvaarassa. Tuleeko hänen nyt ripittäytyä?
  3. Oskari, innokas metodisti, sanoo tyttöystävälleen Martalle, katolilaiselle, että katolisella kirkolla on hänen mielestään epäoikeudenmukaisia lakeja seka-avioliittojen suhteen. Oskarin mielestä häitä varten pitäisi viettää kaksi seremoniaa, yksi hänen omassa kirkossaan ja toinen katolisessa kirkossa. Lisäksi hän sanoo, että mitä tulee lapsiin, tytöt voidaan kyllä kastaa katolisessa kirkossa ja kasvattaa katolilaisiksi mutta pojat kasvatetaan metodisteiksi. Mitä Martan tulisi vastata? Entä mitä Martan tulisi tehdä, jos Oskari pysyy kiinni kannassaan?

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close