4.

Lihaksitulo

Määritelmä: Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona yhdistää Jeesuksessa Kristuksessa jumalallisen luonnon ja ihmisluonnon. ”Sana tulee lihaksi” (inkarnaatio).

Enkeli tuo sanoman Marialle. Ylänurkassa Aadam ja Eeva karkotetaan paratiisista syntiinlankeemuksen jälkeen. Maa on hedelmätön – nyt se armon kautta kantaa jälleen hedelmää.

Tosi Jumala ja tosi ihminen

Kuten viime jaksossa kerrottiin, Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona on iankaikkinen. Mutta kun hän omaksuu ihmisluonnon, se tapahtuu ajassa. Läntinen ajanlasku jaetaan aikaan ennen ja jälkeen Kristuksen. Lihaksitulon myötä kaksi luontoa (jumalallinen ja inhimillinen) ovat yhdistyneet yhdessä persoonassa, Jumalan ikuisessa Pojassa.

Uskontunnustuksen alkuosa puhuu Jeesuksen tosi jumaluudesta: ”Uskon… Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme…”
Uskontunnustuksen jälkimmäinen osa puhuu Jeesuksen tosi ihmisyydestä: ”…syntyi Neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin”

”Omaksumalla ihmisluonnon Jeesus ei lakannut olemasta Isän Poika: ’Jumala yksin on Jeesuksen Isä’ (Katolisen kirkon katekismus, 503). Raamattu vahvistaa sen, että Kristus on luonnollinen poika. Jeesus ylisti Pietaria siitä, että tämä tunnusti: ’Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika’ (Matt. 16:16). Toisen kerran juutalaiset tiukkasivat Jeesukselta: ’Jos olet Messias, sano se suoraan.’ Jeesus vastasi heille: ’Minä ja Isä olemme yhtä’. Silloin juutalaiset alkoivat kerätä kiviä kivittääkseen Jeesuksen moittien häntä: ’Sinä teet itsesi Jumalaksi, vaikka olet ihminen’. (Joh. 10:24, 30, 31, 33.) Viimeisellä ehtoollisella pitämänsä pitkän puheen (Joh. 14-17) aikana Jeesus puhuu paljon Jumalasta isänään sanoen muun muassa: ’Kaikki, mikä on Isän, on myös minun’ (Joh. 16:15). Hän on jumaluudessaan Isän luonnollinen Poika. Ja vaikka hän on ihmisyydessään pyhän Neitsyt Marian luonnollinen poika, hän on kuitenkin kummassakin luonnossaan vain Isän varsinainen Poika (vrt. KKK, 503)” (J. Hardon, Basic Catholic Catechism Course, 23)

Uudessa Testamentissa Jeesuksesta käytetään muun muassa seuraavia nimityksiä:

  • Herra (Kyrios) – tämä nimitys viittaa hänen jumaluuteensa
  • Jumalan Poika – tämä messiaaninen arvonimi viittaa hänen jumaluuteensa
  • Ihmisen Poika – tämä messiaaninen arvonimi viittaa hänen ihmisyyteensä

Virheitä lihaksitulon suhteen

  1. näennäinen lihaksitulo (doketismi): tämän käsityksen mukaan Jumala tuli vain näennäisesti ihmiseksi (verbistä dokein, luulla, arvella, vaikuttaa olevan)
  2. Jeesus ei Pyhän Kolminaisuuden toinen, ikuinen persoona (areiolaisuus): tämän käsityksen mukaan Jeesus oli vain luotu olento, ei tosi Jumala (Areios -nimisen piispan mukaan)
  3. Jeesus ei yksi persoona (nestoriolaisuus, Nestorius-nimisen piispan mukaan)
  4. Jeesuksella ei kahta luontoa (inhimillinen että jumalallinen) (monofysitismi, sanoista monos = yksi fysis = luonto)

Jeesus on todellinen historiallinen henkilö, jonka syntymä ajoittuu Rooman keisari Augustuksen aikaan: ”Siihen aikaan kävi keisari Augustukselta käsky…”.

Yksityiskohta P. Christus: Jeesuksen syntymä. Kuvassa on paljon symboleita. Katso aasia ja härkää vasemmalla. Aasi, joka symboloi epäuskoa, katsoo toisaalle. Härkä symboloi uskoa ja katsoo Kristukseen.

Tiesitkö: Jeesuksen syntymäkaupungin nimi, Betlehem, tarkoittaa ”leivän kaupunkia”. Siinä voi nähdä viittauksen eukaristiaan eli ehtoolliseen: ”Minä olen leipä, joka on tullut alas taivaasta…” (vrt. Joh. 6:41)


Terve Maria -rukous

Terve Maria, armoitettu. Herran sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa, ja siunattu kohtusi hedelmä, Jeesus. Pyhä Maria, Jumalanäiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkenä. Aamen”

Terve Maria -rukous muistuttaa lihaksitulosta. Katolilaiset eivät palvo Mariaa, vaan pyytävät tältä esirukouksia. Sana ’Jumalanäiti’ muistuttaa, että Jeesus oli todella Jumala, Pyhän Kolminaisuuden ikuinen toinen persoona. Lisää Neitsyt Mariasta myöhemmin.

Jeesus Kristus – Lunastaja

”Cur Deus homo – Miksi Jumala tuli ihmiseksi?” (pyhä Anselmus Canterburyläinen)

Uskontunnustus vastaa: ”propter nos homines et propter nostram salutem” – meidän ihmisten tähden ja meidän pelastuksemme tähden.

Mikä on lunastus?

Lunastus on se, että Jeesus Kristus uhraa itsensä ihmiskunnan syntien sovitukseksi. Lunastusta kutsutaan myös sovitukseksi.

Jeesus tiesi tehtävänsä ja kertoi siitä opetuslapsilleen etukäteen:

”Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille pilkattavaksi, ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista” (Matt. 20:18-19)

  • tosi Jumalana Jeesus tiesi sikiämisensä ensi hetkestä alkaen olevansa jumalallinen. Jumalana hän tiesi kaiken menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevasta. Sen sijaan hänen inhimillinen kokemustieto karttui Jeesuksen varttuessa lapsesta aikuiseksi: ’Jeesukselle karttui ikää ja viisautta; Jumalan ja ihmisten suosio seurasi häntä’ (Luuk. 2:52).

Julkisen elämänsä aikana Jeesus opetti ja hänen opetuksensa on Jumalan puhetta ihmiselle (→ ilmoitus). Mutta vaikka Jeesus oli ainutlaatuinen opettaja, hän ei ollut vain opettaja. Hänen tehtävänsä oli ennenkaikkea lunastus.

”Kaikki muut suuret opettajat tulivat maailmaan elääkseen. Oli kuitenkin yksi henkilö, joka tuli maailmaan kuollakseen – Jeesus Kristus” (mukaillen, Jumalan palvelija Fulton J. Sheen)

Mitä lunastus antaa meille? Lunastus

maksaa ihmisen syntivelan ”Ihmisen Poika tuli… antamaan henkensä lunnaiksi monien edestä” (vrt. Matt. 20:28)
hankkii ihmisille armon ja peruuttaa rangaistuksen ”Tämä on minun vereni… joka teidän edestänne vuodatetaan syntien anteeksi antamiseksi” (vrt. Matt. 26:28)
tekee tyhjäksi paholaisen vallan ihmiseen ”Nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta” (Joh. 12:31); ”…hänkin tuli ihmiseksi, heidän kaltaisekseen. Siten hän kykeni kuolemallaan riistämään vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästämään vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina” (Hebr. 2:14-15)
sovittaa ihmisen Jumalan kanssa ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa” (2. Kor. 5:19)
täyttää Raamatun lupaukset ja pelastushistorian ”kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti tänne Poikansa. Naisesta hän syntyi ja tuli lain alaiseksi lunastaakseen lain alaisina elävät vapaiksi, että me pääsisimme lapsen asemaan” (Gal. 3:4-5)
(lähde: mukaillen: Evangelium – Sharing the riches of Catholic Faith, s.11)

Ihmiseksi tullut Jumalan Poika, joka on lunastanut ihmiset, on uuden elämän lähde.

Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi oikeuden tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat häneen… Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta” (Joh. 1:10-12; 14)

Jeesuksen tunteminen järjellä, uskolla ja ”henkilökohtaisesti

Jeesuksen elämästä voidaan tietää tosiasioita, esimerkiksi hänen historiallinen olemassolonsa tai hänen opetuksensa. Jeesuksen elämästä kertovat ennenkaikkea evankeliumit (→ jakso 7).

Jeesuksesta voidaan järjen ohella tietää asioita uskon kautta. Usko on Jumalan antama lahja, joka auttaa ihmistä luottamaan Kristukseen ja hyväksymään kaiken, mitä hän on ilmoittanut. Uskon kautta Jeesus voidaan tuntea:

  • Pyhän Kolminaisuuden toisena persoonana ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika” (Matt. 16:16)
  • Jumalan karitsana, joka ottaa pois maailman synnin (vrt. Joh. 1:36)
  • ainoana tienä pelastukseen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6)

Jeesus voidaan tuntea henkilökohtaisesti: ”Kristillinen usko ei ole vain tiettyjen asioiden uskomista todeksi, vaan ennenkaikkea henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen” (paavi Benedictus XVI)

”Entä te?”, kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan poika” (Matt: 16:15-16)

Caravaggio: Matteuksen kutsuminen. Jeesus kuvassa oikealla osoittaa kädellään pöydässä istuvaa tullimies Matteusta. Jeesuksen käsi muistuttaa kättä teoksessa Aadamin luominen. Matteus osoittaa itseään epäuskoisena.

Jeesuksen kohtaaminen on mahdollista rukouksen ja sakramenttien myötä sekä siten, että seuraamme elämässämme hänen esimerkkiään.


Joitain kysymyksiä

1. Keksikö kirkko Jeesuksen jumaluuden vuosisatoja Jeesuksen elämän jälkeen?

V. Jo varhaisimmat kristilliset tekstit puhuvat Jeesuksen jumaluudesta. Esimerkiksi lause ”Jeesus on Herra (Kyrios)” on eräänlainen uskontunnustus, sillä sana ’Herra’ viittaa Jumalaan. Raamatun ulkopuolisista teksteistä voidaan mainita esimerkiksi pyhän Ignatiuksen kirje efesolaisille vuodelta 107, jossa Ignatius kirjoittaa: ”… meidän Jumalamme Jeesus Kristus oli Jumalan pelastussuunnitelman mukaan Marian kohdussa, kun tämä oli raskaana, ja oli Daavidin siementä ja samalla Pyhästä Hengestä” (18:2 suom. H. Koskenniemi, teoksesta Apostoliset isät). Kristityt pitivät Jeesusta Jumalana alusta asti.

2. Mitä ovat gnostilaiset evankeliumit?

V. Ne ovat myöhemmin syntyneitä kirjoituksia, jotka, toisin kuin usein luullaan, eivät sinänsä kiistä Jeesuksen jumaluutta, mutta pyrkivät hämärtämään tämän ihmisyyden. Ne eivät ole syntyajankohtansakaan vuoksi luotettavia lähteitä Jeesuksesta.

3. Sanotaanko Jeesusta Raamatussa Jumalaksi?

V. Kyllä: esimerkiksi apostoli Tuomas lausuu ylösnousseelle Jeesukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” (Joh. 20:28)


Kysymykset (oikein / väärin):

1. Lihaksitulo (inkarnaatio) tarkoittaa, että Pyhän Kolminaisuuden toinen persoona omaksuu ihmisluonnon.

2. Kristuksella oli kaksi persoonaa, mutta yksi luonto.

3. Kristuksella oli kaksi luontoa, mutta yksi persoona.

4. Jumaluuden toisena persoonana Jeesus on ikuinen.

5. Jeesuksen ruumis on ollut aina olemassa.

6. Lihaksitulemisen tarkoitus oli ihmisen pelastuminen.

7. Jeesus voidaan tuntea henkilökohtaisesti.

Ave verum corpus – Terve, tosi ruumis

”Terve, tosi ruumis, joka Mariasta, Neitseestä synnyit! Kärsit, uhrin annoit puolestamme ristillä. Puhkaistusta kyljestäsi vesi, veri virtasi. Valmista ja nauttijaasi koetukseen kuoleman. Oi Jeesus, rakkain! Oi Jeesus, laupias! Oi Jeesus, poika Marian!”

Ave Verum Corpus – Helsingin katolisen hiippakunnan laulukirja Cantemus, 162

Erityisesti tämän jakson monien ideoiden ja kuvien lähteenä on ollut teos: Evangelium – Sharing the riches of the Catholic Faith. M. Holden & A. Pinsent. Catholic Truth Society.

Viitteet: Paavi Benedictus: viesti 26. Maailman nuorten päivillä: http://www.vatican.va/content/benedict-xvi/en/messages/youth/documents/hf_ben-xvi_mes_20100806_youth.html

Kuvat: Fra Angelico – Marian ilmestys. The Yorck Project – Wikipedia Commons. Petrus Christus: Nativity. The Yorck Project – Wikipedia Commons. Sassoferrato – Neitsyt rukoilee. Wikipedia Commons. Crucifixion – Image by Robert Allmann from Pixabay. Caravaggio – Matteuksen kutsuminen. The Yorck Project – Wikipedia Commons

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close