Käskyt 1-5

Kristityn elämä on elämää Kristuksessa. Armollaan Jumala tekee mahdolliseksi tahtonsa mukaisen elämän. Elämä Kristuksen yhteydessä toteutuu rakkaudessa Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan. Tämän kaksitahoisen rakkauden perusvelvollisuudet ilmaistaan kymmenessä käskyssä.

Sen, minkä uskontunnustus tunnustaa, sakramentit välittävät. Niiden kautta uskovat saavat Kristuksen armon ja Pyhän Hengen lahjat. Siten he tulevat kykeneviksi elämään uutta elämää Jumalan lapsina Kristuksessa, jonka he ovat uskossa ottaneet vastaan” (Kompendium, 357)

Seuraava on tiivistelmä käskyistä, pääasiassa Kompendiumin eli Katekismuksen tiivistelmän pohjalta. Se tarjoaa jonkinlaisen tarkistuslistan siitä, mitä tehdä ja mitä ei tehdä.

Merkitsen myönteiset puolet (”mitä tehdä”) plus-merkillä ja kielteiset (”mitä ei tehdä”) miinuksella. Tarkemmin voit lukea Kompendiumista, ja sitä edelleen sitä tarkemmin Katekismuksesta.


1. käsky: ”Minä olen Herra sinun Jumalasi: Sinulla ei saa olla muita jumalia”

Tämä käsky käsitellään kolmessa vaiheessa.

Ensin: ”Minä olen Herra sinun Jumalasi”, seuraavasti:

Kasteessa (pyhittävän armon myötä) Jumala vuodattaa ihmiseen uskon, toivon ja rakkauden hyveet, joita tämä voi harjoittaa. ”Niillä on välitön suhde Jumalaan. Ne tekevät kykeneviksi elämään Pyhän Kolminaisuuden yhteydessä” (Kompendium, 384). Tämä käsky kehottaa varjelemaan ja toteuttamaan näitä hyveitä. Siten se (uskoon liittyen)

+ kehottaa uskomaan eli pitäytymään lujasti Jumalaan ja hänen ilmoitukseensa. Uskon ja järjen välillä ei voi koskaan olla todellista ristiriitaa.

– sekä torjumaan kaiken, mikä on uskon kanssa ristiriidassa kuten:

  • tietoinen uskon epäileminen
  • epäusko
  • heresia eli harhaoppi
  • apostasia eli uskosta luopuminen
  • skisma eli kieltäytyminen Pietarin seuraajan alaisuudesta (tuhoaa kirkon yhteyden)
Uskon herättäminen (Kompendiumista. Opettele tämä tai jokin vastaava):

”Jumalani, uskon vakaasti kaiken sen,
minkä sinä, iankaikkinen erehtymätön Totuus,
olet ilmoittanut ja pyhän kirkkosi kautta meille julistat.
Tässä uskossa tahdon elää ja kuolla.
Herra, lisää uskoani”

* Baltimoren katekismus mainitsee: uskon Kolmiyhteisen Jumalan, lihaksitulemisen ja syntien sovituksen, viimeisen tuomion.

(toivoon liittyen)

+ kehottaa meitä toivomaan eli odottamaan luottavasti pelastusta

+ sekä odottamaan (pyytämään) luottavasti Jumalan apua (apua Jumalan tahdon tekemiseen)

– kehottaa meitä torjumaan

  • epätoivon (ajatuksen, ettei voi saada apua tai pelastua)
  • ylimielisyyden (ajatuksen pelastuksesta ilman Jumalan apua tai ajatuksen pelastuksesta ilman että elää Jumalan tahdon mukaan)
Toivon herättäminen (Kompendiumista. Opettele tämä tai jokin vastaava):

”Jumalani, luotan vakaasti siihen,
että sinä suuren laupeutesi

ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden
annat minun syntini anteeksi
sekä armon sinun tahtosi täyttämiseen,
jotta saavuttaisin iankaikkisen autuuden.
Tämän sinä itse olet luvannut.
Herra, vahvista toivoni”

(rakkauteen liittyen)

+ kehottaa meitä rakastamaan Jumalaa yli kaiken

– ja siten välttämään syntejä kuten

  • viha Jumalaa kohtaan
  • välinpitämättömyys = ei oteta huomioon Jumalan rakkautta tai kieltäydytään ajattelemasta sitä
  • kiittämättömyys = ei tunnusteta Jumalan rakkautta eikä haluta vastata siihen
  • penseys = epäröidään, viivytellään ja laiminlyödään Jumalan rakkauteen vastaamista
  • tympääntyminen ja hengellistä velttous (jopa niin että kieltäydytään inhoten ottamasta vastaan Jumalan hyvyyttä ja Jumalalta tulevaa iloa)
Rakkauden herättäminen (Kompendiumista. Opettele tämä tai jokin vastaava):

”Jumalani, rakastan sinua kaikesta sydämestäni ja yli kaiken,
koska olet Isäni ja suurin hyväntekijäni,
mutta varsinkin siksi, että olet korkein Hyvyys ja itse Rakkaus.
Sinun tähtesi rakastan myös lähimmäistäni niin kuin itseäni.
Herra, sytytä minuun yhä täydellisempi rakkaus”

Rakastamisesta: ensimmäinen käsky on kaikkein tärkein ja Jumalan rakastaminen on siinä kaiken ytimessä. Tärkeintä on ”rakkautena vaikuttava usko” (Gal. 5:6).

Jos tämän käskyn sisällöstä pitää huolen (rakkaus Jumalaan ja rakkaudesta Jumalaan rakkaus lähimmäiseen), oleellisin on kunnossa; jos tämän laiminlyö, kaikkein oleellisin puuttuu.

Seuraavaksi, tähän käskyyn sisältyy myös: ”Herraa, Jumalaasi sinun tulee kunnioittaa (lat. adorare) ja ainoastaan häntä palvella” (Matt. 4:10)

(lisätieto: tämän voi ohittaa halutessaan: ”Herraa, Jumalaasi sinun tulee kunnioittaa (kr. proskyneoo, lat. adorare) ja ainoastaan häntä palvella (kr. latreuoo, lat. servire)” -> ”Herraa, Jumalaasi sinun tulee palvoa ja ainoastaan häntä palvoa / palvella”)

Kertauksena:

latria (palvominen)ainoastaan Jumalalle
dulia (kunnioitus)pyhille
hyperdulia (erityinen kunnioitus)Neitsyt Marialle

Siten käsky sanoo, että:

+ tulee osoittaa Jumalalle palvontaa. Jumalaa palvotaan uskon, toivon ja rakkauden kautta.

  • ”Jumalan kunnioittamisen hyveen eli uskonnollisuuden ensimmäinen akti on palvonta. Jumalan palvonta merkitsee sitä, että hänet tunnustetaan kaiken olemassa olevan Jumalaksi, Luojaksi ja Pelastajaksi, Herraksi ja Mestariksi ja loputtomaksi ja laupiaaksi rakkaudeksi” (Katekismus, 2096)
  • Palvonta voi olla pelkästään sisäistä tai ilmetä myös ulkoisesti. Ilman sisäistä ulkoisten ”muotomenojen” suorittaminen olisi tyhjää; sisäinen ja ulkoinen kuuluvat yhteen, sillä ihminen on ruumiin ja sielun yhdistelmä ja hänelle on luontaista ilmaista uskoon myös ruumiillisesti. Ulkoiset teot voivat vahvistaa sisäistä ja sisäiset antavat elämän ulkoiselle.

+ tulee rukoilla Jumalaa

+ tulee kantaa uhreja Jumalalle

”Antakaa koko elämänne Jumalalle otolliseksi ja mieluisaksi uhriksi: tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne” (Room. 12:1)

+ tulee pitää Jumalalle annetut lupaukset

Lopuksi on tämän käskyn mahdollisesti tutuin ulottuvuus: ”Sinulla ei saa olla muita jumalia” (2. Moos. 20:2)

– kieltää:

  • epäjumalanpalvonnan (”Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa” (Matt. 6:24))
  • monijumalisuuden
  • Jumalan ”ominaisuuksien” (esim. kaikkivaltiuden) lukemisen jollekin muulle kuin Jumalalle
  • taikauskon ja magian harjoittamisen
  • uskonnonvastaisuuden: Jumalan koettelemisen, pyhäinhäväistyksen, simonian (hengellisten asioiden ostamisen ja myymisen)
  • ateismin (joka kieltää tai torjuu Jumalan olemassaolon ja rikkoo Jumalan kunnioittamista vastaan)
  • agnostismin (joka ei myönnä eikä kiellä, ei ota kantaa Jumalan olemassaoloon)

Lisätietoa:

Ateismi (samoin kuin agnostismi) ovat itsessään väärin, mutta ihmisen syyllisyys niihin voi olla rajattu. ”Tarkoitukset ja olosuhteet voivat suuresti rajoittaa vastuullisuutta tässä rikkomuksessa” (Katekismus, 2125)

Pyhimyksiä on oikein kunnioittaa, kuten kirkon perinteessä on tapana.

  • seuraamalla heidän esimerkkiään
  • pyytämällä heiltä esirukouksia (”rukoilemalla” heitä tässä eri merkityksessä kuin Jumalaa rukoillaan)
  • osoittamalla kunnioitusta pyhäinjäännöksille ja pyhimysten kuville

Krusifiksia, pyhien kuvia tai pyhäinjäännöksiä ei ”rukoilla”, vaan rukous suuntautuu kohteille, joita ne esittävät.

2. käsky: ”Älä käytä väärin Herran Jumalasi nimeä”

Jumala on pyhä; Jumalasta tulee puhua aina kunnioittavasti.

+ kunnioittaa Jumalan nimeä puheessa

– välttää väärinkäyttöä, esim:

  • jumalanpilkkaa (joka luonteeltaan raskas synti)
  • kiroaminen
  • Jumalan nimessä tehtyjen lupausten pettämistä; väärää valaa ja valan rikkomista; pitää oikeutetusi vannottu vala (joissain tilanteissa vannominen oikeutettua)

On oikein puhua kunnioittavasti myös pyhistä asioista yleensä.

3. käsky: ”Muista pyhittää lepopäivä”

Jeesus tunnustaa sapatin ja ilmaisee jumalallisella auktoriteetillaan sen todellisen merkityksen: ’Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten’ (Mark. 2:27)” (Komp, 451)

+ tulee osallistua messuun:

  • vuoden jokaisena sunnuntaina
  • sekä muina kuin sunnuntaina vietettävinä velvoittavina juhlapyhinä (joita Helsingin hiippakunnassa ovat):
    • Herran syntymä, joulu 25.12.
    • Pyhän Jumalansynnyttäjän Marian juhlapyhä 1.1.
    • Herran ilmestyminen, loppiainen 6.1.
    • Kristuksen taivaaseen astuminen, helatorstai (40 päivää pääsiäisestä)

– ei tule tehdä sunnuntaisin ja velvoittavina juhlapyhinä turhaa työtä = sellaista fyysistä työtä, minkä järkevästi voisi ennakoida. Sopiva virkistäytyminen sallittua = esim. urheilu, kirjalliset ja intellektuaaliset toimet. Lähimmäisenrakkauden teot tietenkin sallittuja ja suotaviakin.

Lisätietoa: Messuun osallistuminen sunnuntaisin ja juhlapyhinä on yksi kirkon viidestä erityisestä käskystä. Näiden kirkon paimenten julkaisemien velvoittavien positiivisten lakien tavoitteena on taata uskoville välttämätän vähimmäismäärä rukouksen henkeä ja siveellistä ponnistelua sekä kasvua rakkaudessa Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan” (Katekismus 2041). Nämä viisi käskyä ovat:

  1. Osallistu messuun sunnuntaisin ja muina velvoittavina juhlapyhinä ja vältä arkista työntekoa, joka estää näiden päivien pyhittämistä
  2. Ripittäydy synneistäsi ja ota vastaan sovituksen sakramentti vähintään kerran vuodessa
  3. Ota vastaan eukaristian sakramentti vähintään pääsiäisaikana
  4. Noudata kirkon säätäminä päivinä paastoa ja abstinenssia (liharuoasta pidättäytymistä)
  5. Pidä huolta kirkon aineellisista tarpeista mahdollisuuksiesi mukaan (lähde:Komp., 432)

Osallistuminen sunnuntaisin yhteiseen eukaristian viettoon todistaa kuulumisesta Kristukselle ja uskollisuudesta häntä ja hänen kirkkoaan kohtaan … Sunnuntain eukaristia laskee perustan koko kristilliselle elämälle ja vahvistaa sitä. Siitä syystä uskovilla on velvollisuus osallistua velvoittavinajuhlapäivinä eukaristian viettoon, paitsi jos heillä on vakava syy (esim. sairaus tai pienten lasten hoito) tai oman kirkkoherran antama lupa. Ne, jotka tietoisesti rikkovat tätä velvollisuutta vastaan, tekevät raskaan synnin” (Katekismus, 2182;2181)

Jos vihittyjen viranhaltijoiden puuttuessa tai muusta vakavasta syystä osallistuminen eukaristianviettoon on mahdotonta, on hyvin suositeltavaa, että uskovat osallistuvat sananjumalanpalvelukseen, jos sellaista vietetään seurakunnan kirkossa tai muussa pyhässä paikassa hiippakunnan piispan säädösten mukaisesti, tai että he viipyvät rukouksessa soveliaan ajan perheenä tai useita perheitä yhdessä” (2183)

4. käsky: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”

Mies ja nainen, jotka ovat solmineet avioliiton, muodostavat lapsineen perheen. Jumala on perustanut perheen ja antanut sille perusrakenteen” (Kompendium, 456)

+ kunnioittaa ja rakastaa vanhempiaan ja auttaa heitä tarpeessa

+ vanhemmille: velvollisuus olla kunnioituksen arvoisia ja pitää huolta lapsistaan sekä henkisesti että fyysisesti; sekä kasvattaa lapsia, erityisesti mitä tulee uskontoon

+ kunnioittaa laillista auktoriteettia: niitä, jotka Jumala on ihmisten hyvää ajatellen antanut heille auktoriteetiksi (ei ole esivaltaa, joka ei tule Jumalalta) ja noudattaa näiden oikeudenmukaisia käskyjä (mutta ei epäoikeudenmukaisia käskyjä: ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmistä); laillisen auktoriteetin tulee pitää velvollisuuksiensa mukaan huolta alamaisistaan

5. käsky: ”Älä tapa”

Ihmiselämä on pyhää.

– ei tule epäoikeudenmukaisesti tappaa ihmistä:

  • murha ja itsemurha
  • abortti suoraan tai siihen myötävaikuttaminen (molemmista seuraa ekskommunikaatio eli yhteydestä erottaminen)
  • välitön eutanasia

+ tulee pitää huolta omasta ja muiden henkisestä, hengellisestä ja fyysisestä terveydestä

– tulee välttää:

  • hengen vahingoittamista: henkinen väkivalta
  • hengellistä vahingoittamista; pahennusta eli toisten johdattamista vakavaan syntiin (mistä seuraa hengellinen kuolema)
  • ruumiin vahingoittamista: huumeet, alkoholin liika käyttö (juopumus), liiallinen tupakointi ja liiallinen ruoka; tappelu sekä viha ja kosto

Lisätietoa: ihmiselämä on pyhä sikiämisen alkuhetkestä asti. Siksi sitä on ehdottamasti suojeltava. Viides käsky koskee ihmisiä, ei eläimiä: metsästys, kalastus ja eläinten käyttäminen tieteellisiin kokeisiin on sallittua. Eläinten vahingoittaminen tai tappaminen ilman syytä on synnillistä, mutta ei tämän käskyn rikkomista .

Oikeutettu puolustautuminen on joskus jopa velvollisuus; siinä on kyse oman ja muiden elämän puolustamisesta, ei päätöksestä tappaa.

(Baltimoren katekismus, viides käsky & Katekismus)


Lähteet: Katolisen kirkon katekismus; Katolisen kirkon katekismuksen kompendium; Baltimoren katekismus 3. Raamattusitaatit: Katekismus & Kompendium, jonka käännökset seuraavat pitkälti vuoden 1992 käännöstä (Suomen ev.lut.kkon kirkolliskokouksen käyttöön ottama suomennos). Kuva: Pixabay

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close