Liiton arkki, taivaan portti, kointähti? Ei-katolilaisten kysymyksiä Neitsyt Mariasta

Ainoatakaan luotua ei voida koskaan voida asettaa samaan asemaan lihaksi tulleen Sanan ja Vapahtajan kanssa. Mutta samoin kuin papit ja uskova kansa eri tavoin osallistuvat Kristuksen ainoaan pappeuteen ja Jumalan ainoa hyvyys todellisesti virtaa luoduille monin eri tavoin, samoin Vapahtajan ainoa välitystyö ei sulje pois luotujen monenkaltaista myötävaikutusta, vaan herättää siihen sen lähtiessä yhdestä ainoasta lähteestä. Kirkko ei epäile myöntää Marialle tällaista alistettua tehtävää: se kokee sitä jatkuvasti ja laskee sen uskovien sydämelle, jotta he tämän äidillisen avun turvaamina liittyisivät kiinteämmin Välimieheen ja Lunastajaan” (Kirkosta – Lumen Gentium, 62)

Protestanteilla on usein väärinkäsityksiä katolisen kirkon opetuksesta Neitsyt Mariasta. Niistä voi mainita esimerkiksi seuraavia:

1) ”Katolilaiset palvovat Mariaa”

Kirkko opettaa Mariasta muun muassa näin: ”[Marian] kunnioitus, sellaisena kuin se aina on ollut olemassa kirkossa, on tosin täysin ainutlaatuinen, mutta eroaa olennaisesti siitä palvonnan kultista, joka osoitetaan lihaksi tulleelle Sanalle, samoin Isälle ja Pyhälle Hengelle, ja se edistää sitä suuresti” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Lumen Gentium, 66).

Palvonta (lat. latria) kuuluu yksin Jumalalle, sen sijaan pyhiä kunnioitetaan (lat. dulia). Marialle, joka on Jeesuksen äiti, osoitetaan erityistä kunnioitusta (lat. hyperdulia). Neitsyt Marialta ja pyhiltä pyydetään esirukouksia.

2) ”Katolilaiset kääntyvät Marian puoleen, vaikka heidän tulisi rukoilla Jumalaa”

Erona katolilaisen ja protestantin välillä on oikeastaan se, että katolilainen voi pyytää esirukouksia myös perille päässeiltä pyhiltä. Katso myös edellinen.

3) ”Katolisissa kirkoissa ihmiset koskettelevat Marian patsasta aivan kuin patsas voisi auttaa: kyse on taikauskosta”

Pyhien kuvien suutelu (joka tosin on yleisempää idässä) on kirkolliskokousten jo 700 ja 800-luvulla vahvistama käytäntö. Trenton kirkolliskokous (v.1563) opetti pyhiä esittävien kuvien kunnioittamisesta näin:

On opetettava, että Kristuksen ja Jumalansynnyttäjän Neitsyen sekä muiden pyhien kuvia tulee pitää esillä erityisesti kirkoissa ja osoittaa niille kuuluvaa kunnioitusta ja kunnianosoituksia; ei siksi, että uskottaisiin niihin sisältyvän jotain sellaista jumaluutta tai voimaa, jonka takia niille olisi osoitettava kultillista kunnioitusta tai niiltä jotain pyydettävä, tai että tällaisiin kuviin olisi pantava jonkinlaista luottamusta, niin kuin muinoin tekivät pakanat, jotka panivat toivonsa epäjumalankuviinsa, vaan siksi, että niille osoitettu kunnia kohdistetaan siihen alkuperäiseen kohteeseen, jota ne esittävät. Näin siis niiden kuvien kautta, joita suutelemme ja joiden edessä paljastamme päämme ja kummarrumme, me palvomme Kristusta ja kunnioitamme niitä pyhiä, joiden muotoa nämä kuvat kantavat. Tämä on se totuus, jonka kirkolliskokoukset, ja erityisesti Nikaian toinen kirkolliskokous ovat kuvainraastajia vastaan dekreeteissään vahvistaneet” (Tridentinum, suom. M. Voutilainen)

4) ”Katolinen kirkko opettaa Marian siinneen vailla perisyntiä. Tällaista opetusta ei löydy Raamatusta”

Dogmi olisi todennäköisesti ongelmaton ei-katolilaisille, jos se olisi julistettu aikaisemmin, sillä monet vanhat dogmit otetaan itsestäänselvinä. Perisynnittömän sikiämisen opin mukaan ”autuas Neitsyt Maria sikiämisensä ensihetkestä alkaen, Jumalan suoman ainutlaatuisen armon ja etuoikeuden kautta, Jeesuksen Kristuksen ansioihin katsoen, oli varjeltu kaikelta perisynnin tahralta”. Maria tuli osalliseksi Kristuksen ansioista jo elämänsä ensihetkestä alkaen. Kun muut ihmiset saavat kasteessa perisynnin anteeksi ja uudestisyntyvät, Maria varjeltui perisynniltä kokonaan, ei omien ansioidensa vaan Jumalan armon johdosta. Marian saamasta armosta voi nähdä ilmauksen enkelin tervehdyksessä: ”Iloitse, [sinä] armolla täytetty” (kreikaksi ”chaire kecharitomene”) (Luuk. 1:28).

Mariaa on kirkossa jo varhain kunnioitettu ”kokonaan puhtaana”. Esimerkiksi pyhä Augustinus: ”Maria suhteen en halua – kunnioituksesta Kristusta kohtaan – nostaa esiin minkäänlaista kysymystä synnistä” (teoksessa Luonnosta ja armosta, 36:42, vuonna 415). Tai pyhä Ambrosius: ”Nosta minut, mutta ei Saarasta vaan Mariasta, neitsyestä, joka ei ole vain moitteeton vaan myös armon johdosta koskematon, vapaa kaikista synnin tahroista” (Kommentaari psalmiin 118:22-30). Marian perisynnitön sikiämisen vahvistettiin uskontotuudeksi vuonna 1854.

Toinen erityinen mariadogmi on vuonna 1950 julistettu oppi Marian taivaaseenottamisesta. Sen mukaan Maria otettiin elämänsä päättyessä ruumiineen ja sieluineen taivaaseen. Marian ei ajatella nousseen taivaaseen (kuten Jeesus), vaan hänet otettiin sinne (hieman kuten Vanhassa Testamentissa Elia) (2. Kun. 2:11). Tässäkin on kyse kirkon varhaisesta uskomuksesta.

5) Liiton arkki, taivaan portti, kointähti… Loreton litanian nimet Neitsyt Marialle?

Loreton litaniassa Neitsyt Mariaa puhutellaan monilla nimillä, joiden merkitys ei aukene välittömästi. Esimerkiksi liiton arkin sanottiin pitäneen sisällään mannaa taivaasta (Hepr. 9:4). Neitsyt Mariaa nimitetään liiton arkiksi, koska hän kantoi sisällään Jeesuksen, todellisen ”taivaan leivän” (Joh. 6:41). Taivaan portti: viittaa siihen, että Neitsyt Maria synnytti ihmiskunnan Pelastajan, Jeesuksen, ja auttaa kristittyjä esirukouksillaan. Kointähti (aamutähti): aamutähti ilmestyy taivaalle ennen auringon nousua, Neitsyt Maria edelsi Kristuksen, ”vanhurskauden auringon”, saapumista.

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close