Oppitunti 12: Kirkon tuntomerkit ja ominaisuudet

152. Mikä on yksi ja oikea Kristuksen perustama kirkko?

Yksi ja oikea Kristuksen perustama Kirkko on katolinen kirkko.

  • monet kirkkokunnat ovat eronneet Jeesuksen Kristuksen perustamasta yhdestä tosi kirkosta. Näiden kirkkokuntien perustajilla ei ollut Jumalalta tulevaa auktoriteettia perustaa kirkkoa.
  • Kristus tahtoi, että olisi vain yksi tosi kristillinen kirkko, sillä hän puhui aina kirkostaa yhtenä

”Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta; myös niitä minun tulee johdattaa, ja ne saavat kuulla minun ääneni, ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen” (Joh. 10:16)

”Katolisen kirkon on Herramme Kristus perustanut tuodakseen kaikille ihmisille pelastuksen…” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Inter Mirifica, 3)

153. Miten tiedämme, että katolinen kirkko on yksi ja oikea Kristuksen perustama kirkko?

Tiedämme, että katolinen kirkko on yksi ja oikea Kristuksen perustama kirkko, koska ainoastaan sillä on oikean kirkon tuntomerkit.

”Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin” (Joh. 17:11)

154. Mitä tarkoitetaan kirkon tuntomerkeillä?

Kirkon tuntomerkeillä tarkoitetaan tiettyjä selkeitä merkkejä, joiden kautta jokainen voi tunnistaa sen oikeaksi Kristuksen perustamaksi kirkoksi.

  • Jeesus Kristus tahtoi, että kirkolla olisivat nämä tuntomerkit ja se erottautuisi näin valheuskonnoista
  • kirkon neljä tuntomerkkiä ilmaistaan (Nikean-Konstantinopolin) uskontunnustuksessa

155. Mitkä ovat tärkeimmät kirkon tuntomerkit?

Kirkon tärkeimmät tuntomerkit ovat neljä: se on yksi, pyhä, katolinen tai universaali ja apostolinen.

156. Miksi katolinen kirkko on yksi?

Katolinen kirkko on yksi, sillä Kristuksen tahdon mukaan kaikki sen jäsenet tunnustavat samaa uskoa, heillä on sama uhri ja samat sakramentit ja he ovat yhteydessä saman näkyvän pään, paavin alaisuudessa.

  • vain katolisella kirkolla on tämä ykseyden merkki. Erilaiset lahkot, joilla on paloja kristinuskosta, ovat jakautuneita oppiensa ja käytäntöjensä mukaan eivätkä tunnusta muuta auktoriteettia kuin oman arvionsa, joka voi helposti johtaa ne harhaan.
  • katolilaiset hyväksyvät kaikki uskon ja moraalin opit, joita Kristus ja apostolit opettivat ja jotka kirkko asettaa uskottavaksi ja elettäväksi. Henkilö, joka kieltää yhdenkin kirkon opeista, ei voi olla katolilainen. Kirkko on uskossa yksi (*kirkon uskonoppi voi kehittyä vuosisatojen aikana, mutta ei niin, että siihen tulisi jotain ulkopuolista)

”yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste” (Ef. 4:4-5)

”Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itse kukin toistemme jäseniä” (Room. 12:4-5)

”…Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni…” (Matt. 16:18)

157. Miksi katolinen kirkko on pyhä?

Katolinen kirkko on pyhä, sillä sen on perustanut Jeesus Kristus, joka on täydellisesti pyhä, ja koska se opettaa Kristuksen tahdon mukaisesti pyhiä oppeja sekä tarjoaa välineet pyhän elämän elämiseen antamalla näin jokaiselle ajalle pyhiä kirkon jäseniä.

  • pyhyys on kirkon merkki Kristuksen tahdon mukaan, mikä ilmenee selvästi Kristuksen rukouksesta

”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus” (Joh. 17:17-21)

  • pyhimysten, marttyyrien ja hyvien katolilaisten elämät todistavat siitä, kuinka vaikuttavia ovat Jumalan kirkolleen antamat armonvälineet
  • huonot katolilaiset eivät todista kirkon pyhyyttä vastaan, sillä he eivät käytä (oikein*) tarjolla olevia armonvälineitä. Kristus kertoi, että hänen kirkossaan tulisi olemaan sekä hyviä että pahoja jäseniä, mikä voidaan lukea vertauksesta verkkoon kertyneistä kaloista tai rikkaviljasta vehnän seassa

”Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta ovat sisältä raatelevia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät” (Matt. 7:15-16)

158. Miksi katolinen kirkko on katolinen tai universaali?

Katolinen kirkko on katolinen tai universaali, sillä maailman loppuun asti kestämään tarkoitettuna se ei koskaan lakkaa toteuttamasta pyhää käskyä opettaa kaikille kansoille kaikki Jumalan ilmoittamat totuudet.

”Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan” (Joh. 17:18)

  • katolisuus on kirkon tuntomerkki, koska Kristus lähetti apostolinsa kaikkialle maailmaan tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen ja opettamaan heille kaiken, mitä hän käski. Kristus lupasi sen lisäksi olla heidän kanssaan joka päivä maailman loppuun asti.
  • kirkko on ollut olematta katkeamatta Kristuksen ajoista tähän päivään asti. Joidenkin kansojen parissa kirkko elää kukoistavampana kuin toisten. Se pyrkii aina julistamaan evankeliumia kaikille kansoille ja kaikkialla ja lähettää lähetystyöntekijöitä maailman kaukaisimpiinkin kolkkiin.
  • kristilliset lahkot ovat syntyneet myöhemmin ja ovat suurimmaksi osaksi olemassa vain joissain maailman osissa. Yrittäessään mukautua muuttuviin aikoihin ne ovat tehneet muutoksia Kristuksen oppeihin vailla mitään jumalallista auktoriteettia.

”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti” (Matt. 28:19-20)

159. Miksi katolinen kirkko on apostolinen?

Katolinen kirkko on apostolinen, sillä Kristus perusti sen apostoleille ja hänen tahtonsa mukaisesti sitä ovat aina hallinneet heidän lailliset seuraajansa.

”Niin ette siis enää ole vieraita ettekä muukalaisia, vaan te olette pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä, apostolien ja profeettain perustukselle rakennettuja, kulmakivenä itse Kristus Jeesus” (Ef. 2:19-20)

160. Miten tiedetään, ettei mikään muu kirkko kuin katolinen kirkko ole oikea Kristuksen kirkko?

Se, ettei mikään muu kirkko kuin katolinen kirkko ole oikea Kristuksen perustama kirkko tiedetään siitä, ettei missään muussa kirkossa ei ole näitä neljää tuntomerkkiä.

  • kaikilta muilta kirkkokunnilta puuttuu ykseyden tuntomerkki
  • lahkojen perustajat eivät olleet pyhimyksiä eivätkä yleensä pyhiä tai rakentavia henkilöitä
  • eri kirkkokuntien opit ovat usein osasia katolisen kirkon opista; niiden jäsenten mahdollinen pyhyys perustuu katolisesta kirkosta perittyihin elementteihin(*)
  • yksikään muista kirkkokunnista ei ole katolinen tai universaali; millään niistä ei ole sellaista universaalisuutta kuin katolisella kirkolla
  • lahkoista yksikään ei voi johtaa alkuperäänsä apostoleihin
  • idän skismaattiset kirkot ovat syntyneet 1000-luvulla, kun nämä hylkäsivät paavin auktoriteetin. Näistä on syntynyt erilaisia kansallisia kirkkoja, jotka ovat vaihtelevassa määrin siviiliviranomaisen alaisia. Protestanttiset kirkkokunnat ovat syntyneet 1500-luvulla ja niistä on edelleen syntynyt uusia ryhmiä(*)

161. Mitä ovat katolisen kirkon tärkeimmät ominaisuudet?

Katolisen kirkon tärkeimmät ominaisuudet ovat auktoriteetti, erehtymättömyys ja kestävyys. (Nämä ominaisuudet täydellistävät kirkon luonteen*)

162. Mitä tarkoitetaan katolisen kirkon auktoriteetilla?

Katolisen kirkon auktoriteetilla tarkoitetaan, että paavilla ja piispoilla on apostolien laillisina seuraajina Kristukselta itseltään saatu valta opettaa, pyhittää ja hallita uskovia hengellisissä asioissa.

  • kirkon ulkopuolella ei yleensä tunnusteta auktoriteettia hengellisissä asioissa, ja tämä hengellisen auktoriteetin huomiotta jättäminen on vähentänyt siviili- ja perhepiirin auktoriteettia

163. Mitä tarkoitetaan katolisen kirkon erehtymättömyydellä?

Katolisen kirkon erehtymättömyydellä tarkoitetaan, että Pyhän Hengen erityisen avun kautta kirkko ei voi erehtyä, kun se uskoo tai opettaa uskonoppia tai moraalia.

  • erehtymättömyys, erityisesti paavin erehtymättömyys, ymmärretään usein väärin. Se ei tarkoita synnittömyyttä. Kirkko ei ole koskaan väittänyt paavin olevan synnitön (*)

164. Milloin kirkko opettaa erehtymättömästi?

Kirkko opettaa erehtymättömästi, kun se määrittää – joko yksin paavin kautta kaikkien kristittyjen opettajana – tai paavin ja piispojen kautta – uskon tai moraalin opin, joka on tarkoitettu kaikkien uskovien pidettäväksi.

  • opettaessaan erehtymättömästi paavilla on oltava tarkoituksenaan käyttää ylintä apostolista auktoriteettiaan
  • paavi voi opettaa myös puhumatta erehtymättömästi; hän tekee näin esimerkiksi kiertokirjeissään. Katolilaisten on hyväksyttävä tällainen opetus, ei uskolla vaan kuuliaisuudella paavin auktoriteetille ja kunnioittaen tämän viisautta.

165. Mitä tarkoitetaan katolisen kirkon kestävyydellä (indefectibility)?

Katolisen kirkon kestävyydellä tarkoitetaan, että Kristuksen perustamana kirkko tulee kestämään maailman loppuun asti.

166. Ovatko kaikki velvoitettuja kuulumaan katoliseen kirkkoon pelastuakseen?

Kaikki ovat velvoitettuja kuulumaan katoliseen kirkkoon pelastuakseen.

  • kukaan ei voi pelastua ilman pyhittävää armoa ja katolinen kirkko yksin on jumalallisesti asetettu väline, jonka kautta armo tuodaan maailmaan ja Kristuksen lunastustyön hedelmät sovelletaan ihmisiin
  • periaate: ”Ei ole merkitystä, mitä uskontoa ihminen harjoittaa, kunhan hän elää hyvää elämää” on petollinen, koska siinä valheuskontojen opetuksille ja käytännöille liitetään yhtäläinen tärkeys kuin Jeesuksen Kristuksen perustaman ja kirkon opettaman yhden tosi uskonnon opetuksille ja käytännöille.

”… Jumala itse on osoittanut ihmiskunnalle sen tien, jota kulkien ihmiset häntä palvellen voivat tulla Kristuksessa pelastetuiksi ja autuaiksi. Uskomme, että tämä ainoa ja tosi uskonto on olemassa katolisessa ja apostolisessa Kirkossa, jolle Herra Jeesus antoi tehtäväksi levittää sitä kaikkien ihmisten keskuuteen sanoen apostoleille: ’Menkää ja tehkää…’ ” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Uskonnonvapaudesta – Dignitatis Humanae, 1)

167. Mitä tarkoitetaan, kun sanotaan: ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”?

Kun sanotaan: ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”, tarkoitetaan, että ne, jotka itsestään johtuvan vakavan syyn vuoksi eivät tiedä, että katolinen kirkko on oikea kirkko, tai jotka sen tietäen kieltäytyvät siihen liittymästä, eivät voi pelastua.

  • ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta” ei tarkoita, että jokainen, joka ei ole katolilainen, tuomitaan. Se tarkoittaa, ettei kukaan pelastu, ellei jollain tavalla kuulu katoliseen kirkkoon, joko todellisesti tai toiveen kautta, sillä armon välineitä ei anneta ilman jotain suhdetta Kristuksen perustamaan jumalalliseen instituutioon

”Tähän Jumalan kansan katoliseen ykseyteen … ovat kaikki ihmiset kutsutut. Siihen kuuluvat eri tavoin tai ovat sitä kohta suuntautuneet niin hyvin katoliset kristityt kuin muut Kristukseen uskovat, vieläpä erotuksetta kaikki ihmiset, jotka Jumalan armosta on kutsuttu pelastukseen” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Kirkosta – Lumen Gentium, 13)

”Yksin Kristus näet on Välittäjä ja pelastuksen tie, ja hän tulee meille läsnäolevaksi ruumiissaan, joka on Kirkko. Hän itse on selvin sanoin korostanut uskon ja kasteen välttämättömyyttä (vrt. Mark. 16:16; Joh. 3:5) ja samalla vahvistanut välttämättömäksi Kirkon, johon ihmiset kasteen kautta astuvat sisälle ikään kuin ovesta. Tästä syystä eivät sellaiset ihmiset voi pelastua, jotka huolimatta siitä, että tietävät Jumalan perustaneen Jeesuksen Kristuksen kautta katolisen kirkon autuuteen välttämättömänä, eivät kuitenkaan tahdo siihen liittyä tai siinä pysyä” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Kirkosta – Lumen Gentium, 14)

168. Voivatko ne pelastua, jotka ovat katolisen kirkon ulkopuolella, koska eivät tiedä sitä oikeaksi kirkoksi?

Ne, jotka ovat katolisen kirkon ulkopuolella ilman itsestään johtuvaa vakavaa syytä eivätkä tiedä, että se on oikea kirkko, voivat pelastua käyttämällä sitä armoa, jonka Jumala heille antaa.

  • kirkon ulkopuolella ilman omaa syytään olevat eivät ole syyllisiä Jumalan silmissä voittamattoman tietämättömyytensä vuoksi
  • ihmisillä, jotka käyttävät Jumalan heille antamaa armoa, vaikka he eivät olisikaan tosi kirkon jäseniä, on itse asiassa tahto tulla jäseniksi siinä määrin kuin he tahtovat käyttää kaikkia Jumalan heidän pelastuksekseen antamia keinoja
  • meidän tulisi rukoilla ja taivutella muita tutkimaan katolisen kirkon opetuksia, koska rakkaus velvoittaa meitä tekemään kaiken mitä voimme muiden pelastumiseksi. Meidän tulee myös rukoilla katolisten lähetystyöntekijöiden puolesta ja auttaa heitä heidän työssään tuoda usko katolisen kirkon ulkopuolella oleville.

169. Miksi katolista kirkkoa kutsutaan Kristuksen mystiseksi ruumiiksi?

Katolista kirkkoa kutsutaan Kristuksen mystiseksi ruumiiksi, koska yliluonnolliset siteet yhdistävät sen jäseniä toisiinsa ja Kristukseen, heidän päähänsä, ja se muistuttaa tällä tavalla elävän ihmisruumiin jäseniä ja päätä.

”Hän on ruumiin pää ja ruumis on kirkko” (Kol. 1:18)

KYSYMYKSIÄ JA TEHTÄVIÄ

1. Kerro Jussille, ei-katoliselle pojalle, joka on kiinnostunut katolisesta kirkosta, mistä merkeistä oikea kirkko voidaan tunnistaa.

2. Amanda, hyvätapainen protestanttityttö, kertoo Henrikille, katoliselle pojalle, että hänen perheensä oli kerran vähällä liittyä katoliseen kirkkoon, mutta kun he näkivät, miten heidän naapurissaan elävät katolilaiset elivät, he muuttivat mielensä. Miten Henrik voi tämän valossa pitää kiinni siitä, että kirkko on pyhä?

3. Jukka, joka on kuullut joitain katolisen kirkon opetuksia, kertoo ystävälleen: ”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta” ja sanoo: ”Siispä kaikki ei-katolilaiset joutuvat kadotukseen”. Onko Jukka oikeassa? Perustele vastauksesi.

4. Kerttu, uskonnoton, sanoo ystävälleen Marialle, katoliselle: ”Ei ole väliä, mitä uskontoa kannattaa, kunhan elää hyvää elämää”. Voiko Maria olla samaa mieltä? Perustele vastauksesi.

5. Tekeekö paavin erehtymättömyys hänestä synnittömän, niin ettei paavi voi tehdä syntiä?

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close