Oppitunti 16: Jumalan ensimmäinen käsky

198. Mikä on Jumalan ensimmäinen käsky?

Jumalan ensimmäinen käsky on: Minä olen Herra, sinun Jumalasi: Sinulla ei saa olla muita jumalia.

199. Mitä ensimmäisessä käskyssä käsketään? *

Ensimmäisessä käskyssä käsketään antaa Jumalalle yksin Hänelle kuuluva korkein jumalanpalvelus eli palvonta.

  • ”Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ’Kirjoitettu on: ’Palvo Herraa, Jumalaasi, ja häntä ainoastaan häntä palvele”” (Luuk. 4:8)


200. Kuinka harjoitamme jumalanpalvelusta? *

Harjoitamme jumalanpalvelusta herättäessämme uskon, toivon ja rakkauden sekä palvoessamme Jumalaa Jumalana (adoraatio) sekä rukoillessamme Häntä.

201. Mihin usko velvoittaa meitä?

Usko velvoittaa meitä: ensin, pyrkimään selvittää, mitä Jumala on ilmoittanut; toiseksi, uskomaan vakaasti sen, mitä Jumala on ilmoittanut; kolmanneksi, tunnustamaan uskoamme avoimesti milloin tahansa se on tarpeellista.

  • ”Sentähden jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa. Mutta joka minut kieltää ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa” (Matt. 10:32-33)
  • ”Mutta ilman uskoa on mahdoton olla otollinen: sillä sen, joka tulee Jumala luokse, täytyy uskoa, että Jumala on ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät” (Hebr. 11:6)


202. Mihin toivo velvoittaa meitä?

Toivo velvoittaa meitä luottamaan vakaasti siihen, että Jumala antaa meille iankaikkisen elämän ja keinot sen saavuttamiseksi.

  • ”Jumalani, luotan vakaasti siihen, että sinä suuren laupeutesi ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen ansioiden tähden annat minun syntini anteeksi sekä armon sinun tahtosi täyttämiseen, jotta saavuttaisin iankaikkisen autuuden. Tämän sinä itse olet luvannut. Herra, vahvista toivoni” (Toivon herättäminen)

203. Mihin rakkaus velvoittaa meitä?

Rakkaus velvoittaa meitä rakastamaan Jumalaa yli kaiken, koska Hän on äärettömän hyvä, sekä rakkaudesta Jumalaan rakastamaan lähimmäistämme kuin itseämme.

  • Monet ajattelevat, että hyvän elämän elämiseksi täytyy vain olla oikeudenmukainen ja rakkaudellinen lähimmäistään kohtaan. He eivät ymmärrä, että ihmisen suurimmat velvollisuudet liittyvät hänen Luojaansa. Näistä velvollisuuksista tärkeimmät on ilmaistu kolmessa ensimmäisessä käskyssä. Ensimmäinen käsky säätää perustavanlaatuisen velvollisuutemme luotuina – jumalanpalveluksen ja palvonnon – ja kieltää asiat, jotka ovat sitä vastaan.

204. Kuinka katolilainen voi parhaiten varjella uskoaan?

Katolilainen voi parhaiten varjella uskoaan herättämällä uskon usein, rukoilemalla vahvaa uskoa, opiskelemalla uskontoaan hartaasti, elämällä hyvää elämää, lukemalla hyvää kirjallisuutta, kieltäytymällä olemasta tekemisissä Kirkon vihollisten kanssa ja olemalla lukematta kirjoja tai kirjoituksia, jotka vastustavat Kirkkoa ja hänen oppiaan.

205. Kuinka katolilainen tekee syntiä uskoaan vastaan? *

Katolilainen tekee syntiä uskoaan vastaan uskosta luopumisella, harhaopilla ja välinpitämättömyydellä.

  • uskosta luopuminen (apostasia) on sitä, että kastettu hylkää kristinuskon kokonaan.
  • harhaoppi (heresia) on sitä, että ei suostu uskomaan jotain Jumalan ilmoittamaa ja katolisen kirkon uskottavaksi asettamaa totuutta.
  • lisätetoa: alkuperäinen katekismuksen teksti sanoo, että syntiä tehdään myös ”osallistumalla ei-katoliseen jumalanpalvelukseen”.
  • lisätietoa: katolinen ei voi lähtökohtaisesti osallistua aktiivisesti ei-katolisiin jumalanpalveluksiin, mutta hän voi olla niissä läsnä, jos se on välttämätöntä riittävän vakavasta syystä, esimerkiksi ei-katolisissa hautajaisissa tai häissä. Hän ei voi korvata sunnuntaimessua ei-katoliseen jumalanpalvelukseen osallistumalla.
  • lisätietoa: kirkko on sitoutunut ekumeniaan. Katolinen ja ei-katolinen ekumenia eroavat kuitenkin toisistaan lähtökohdiltaan. Katolisen ekumenian lähtökohdat on muotoiltu Vatikaanin II kirkolliskokouksessa vuonna 1964. Nämä ovat:
    1. ”Kristus on perustanut kirkkonsa apostoleille ja heidän seuraajilleen piispoille, joiden näkyvä pää on Pietari sekä hänen seuraajansa, Rooman piispa.
    2. Ensimmäisistä vuosisadoista lähtien kristikunnassa on ollut hajaannusta, mutta monet nyt Pietarin alla olevien apostolien seuraajien näkyvästä yhteydestä erillään olevat ihmiset ovat kuitenkin kristittyjä, joilla on enemmän tai vähemmän se armon täyteys, joka on saatavilla katolisessa Rooman kirkossa [Roman Catholic Church].
    3. Katolilaisten on tehtävä kaikki mahdollinen ekumeenisen liikkeen edistämiseksi, jolla tarkoitetaan ’niitä toimintoja ja aloitteita, joita Kirkon erilaisten tarpeiden ja kunkin ajan mahdollisuuksien mukaan tehdään kristittyjen ykseyden edistämiseksi’ (Unitatis redintegratio, I, 4).” (lähde: Modern Catholic Catechism, Hardon SJ)
  • Kaikki eivät tiedä, että katolinen kirkko välittää Jumalan ilmoitusta, tai he eivät tunne kirkon opetusta tai he eivät tiedä, että kirkon opetus on oikean uskon mitta.
    • Tämä voitaisiin kuitenkin päätellä siitä, että on oltava olemassa ykseys ja opetustehtävä, jotta oikea usko voidaan löytää ja ottaa vastaan: ja katolisella kirkolla on molemmat – sekä ykseys että opetustehtävä.
  • välinpitämättömyys on niiden virhe, jotka ajattelevat, että kaikki uskonnot ovat yhtä hyviä, yhtä tosia tai yhtä paljon Jumalan mieleen; tai että ihmisellä on absoluuttinen oikeus oman mielensä mukaan valita mikä tahansa uskonto tai olla uskomatta mitään.
    • lisätietoa: Kirkko kannattaa kuitenkin uskonnonvapautta, mikä tarkoittaa, ”ettei ketään saa uskonnollisissa asioissa pakottaa toimimaan vastoin omaatuntoaan” tai estää toimimasta sen mukaisesti. Uskonnonvapaus ei merkitse ”moraalista lupaa pitää kiinni harhasta tai kuvitella, että harhallakin on oikeutensa” (vrt. Katekismus, 2106; 2108)

206. Miksi katolilainen tekee syntiä osallistuessaan ei-katoliseen jumalanpalvelukseen?

Katolilainen tekee syntiä osallistuessaan ei-katoliseen jumalanpalvelukseen, sillä samalla hän osoittaa uskoa uskontoon, jonka hän tietää vääräksi.

  • selitys: katolisen uskon mukaan yksi ainoa todellinen uskonto on katolisessa kirkossa: ”Jumala itse on osoittanut ihmiskunnalle tien, jota kulkien ihmiset häntä palvellen voivat tulla Kristuksessa pelastetuiksi ja autuaiksi. Uskomme, että tämä ainoa ja tosi uskonto on olemassa katolisessa ja apostolisessa Kirkossa” (Vatikaanin II kirkolliskokous, Dignitatis Humanae – Uskonnonvapaudesta, 1).
    • Jumala itse on antanut kirkolle pyhän messun hänen palvomisensa korkeimmaksi muodoksi: ”Viimeisellä ehtoollisella ollessaan Kristus asetti pääsiäisuhrin ja pääsiäisaterian, jonka kautta ristin uhri tulee kirkossa jatkuvasti läsnäolevaksi, kun pappi Kristusta edustaen tekee sen, minkä Kristus itse teki ja minkä hän jätti opetuslapsillee tehtäväksi muistokseen. Kristus otti leivän ja maljan, kiitti, mursi leivän ja antoi sitten leivän ja viinin opetuslapsilleen sanoen: ”Ottakaa, syökää ja juokaa: tämä on minun ruumiini, tämä on minun vereni malja. Tehkää tämä minun muistokseni.” (Roomalainen messukirja, Yleinen johdanto, II, 2, 48). Pyhässä messussa ”huipentuu sekä Jumalan toiminta, jonka kautta hän pyhittää maailman Kristuksessa, että myös ihmisten viettämä kultti, jolla he palvovat Isää Kristuksen, hänen Poikansa, kautta” (Roomalainen messukirja, Yleinen johdanto, I,1)
      • Mahdollisesti tässä tarkoitetaan sitä, että muut kuin kirkon hyväksymät jumalanpalvelusmenot ovat ainakin materiaalisesti syntiä eli itsessään väärin. Se ei tarkoita, että ne olisivat välttämättä muodollisesti syntiä eli moraalisesti väärin.
  • esimerkkejä siitä, mikä on mahdollista: muiden kristittyjen kanssa on mahdollista rukoilla yhdessä. Katolinen voi tarvittaessa olla kummi ortodoksikirkossa kastettavalle lapselle; joissain tapauksissa katolilainen voi ottaa sakramentteja vastaan ortodoksisessa kirkossa ja ortodoksisen kirkon jäsen katolisessa kirkossa; katolilainen voi tarvittaessa olla kasteen todistaja luterilaisessa kirkkokunnassa kastettavalle lapselle.
  • ”Pilatus sanoi hänelle: ’Sinä siis olet kuningas?’ Jeesus vastasi: ’Sinäpä sen sanoit, että minä olen kuningas. Sitä varten olen syntynyt ja sitä varten maailmaan tullut, että minä todistaisin totuuden puolesta. Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni” (Joh. 18:37)
  • ”Jeesus sanoi: ’Minä olen tie, totuus ja elämä'” (Joh. 14:16)


207. Mitkä ovat synnit toivoa vastaan?

Synnit toivoa vastaan ovat julkeus ja epätoivo.

208. Milloin ihminen tekee julkeuden syntiä?

Ihminen tekee julkeuden syntiä, kun hän uskoo voivansa pelastua omin avuin ilman Jumalan apua, tai Jumalan avulla ilman omaa vaivannäköään.

209. Milloin ihminen tekee epätoivon syntiä?

Ihminen tekee epätoivon syntiä, kun hän tarkoituksella kieltäytyy luottamasta siihen, että Jumala antaa hänelle riittävän avun hänen sielunsa pelastumiseksi.

210. Mitkä ovat pääsynnit rakkautta vastaan?

Pääsynnit rakkautta vastaan ovat viha Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan, kateus, laiskuus, ja pahennus.

211. Niiden syntien lisäksi, jotka tehdään uskoa, toivoa ja rakkautta vastaan, mitä muita syntejä ensimmäinen käsky kieltää?

Uskoa, toivoa ja rakkautta vastaan tehtävien syntien lisäksi ensimmäinen käsky kieltää taikauskoisuuden ja pyhäinhäväistyksen.

212. Milloin ihminen tekee taikauskoisuuden syntiä?

Ihminen tekee taikauskoisuuden syntiä kun hän laskee Jumalalle kuuluvan voiman jonkin luodun ansioksi, käyttäen loitsuja tai taikakaluja, uskoessaan uniin tai ennustuksiin ja vierailemalla spiritistien luona.

213. Milloin ihminen tekee pyhäinhäväistyksen syntiä? *

Ihminen tekee pyhäinhäväistyksen syntiä, kun hän kohtelee Jumalalle pyhitettyjä henkilöitä, paikkoja tai asioita niiden arvolle soveltumattomalla tavalla.


KYSYMYKSIÄ:

  1. Oliveria, uskostaan langennutta katolilaista, pyydetään mukaan seurakunnan lähetystoimintaan. Hän vastaa vihaisena: ”En tarvitse sellaista! Minulla menee hyvin näinkin, en vahingoita ketään, olen raitis ja rehellinen mies ja hoidan omat asiani. Jätä minut rauhaan!” Mitä tärkeitä velvollisuuksia Oliver laiminlyö? Mihin käskyihin ne sisältyvät?
  2. Mikä on perustavanlaatuisin velvollisuutemme luotuina olentoina?
  3. Kolme poikaa – Allan, muslimi, Martti, protestantantti sekä Henrik, katolilainen – istuvat nuotion äärellä ja puhuvat uskonnosta. Martti menee seurakuntansa tilaisuuksiin kerran tai kaksi vuodessa; Allan käy moskeijassa useammin; Henrik ei koskaan jätä väliin sunnuntaimessua. ”Loppujen lopuksi me kaikki palvomme samaa Jumalaa”, Allan toteaa, ”joten ei sillä ole väliä, mihin kirkkoon kuuluu”. ”Olen samaa mieltä!”, huutaa Martti. Pitäisikö Henrikin olla ”vapaamielinen” ja samaa mieltä heidän kanssaan? Jos ei niin miksi ei?

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close