Uusi evankeliointi

”Seurakunta ei ole vanhentunut rakenne. Koska se on hyvin joustava, se pystyy omaksumaan hyvin erilaisia muotoja, jotka vaativat kirkkoherralta ja yhteisöltä avoimuutta ja missionaarista luovuutta. Vaikka varmasti se ei olekaan ainoa evankeliumia julistava instituutio, se on jatkuvasti ’itse kirkko, joka elää poikiensa ja tyttäriensä kotien keskellä’, jos se jatkuvasti kykenee uudistumaan ja sopeutumaan. Tämä edellyttää sitä, että se todella on yhteydessä perheisiin ja kansan elämään eikä tule hyödyttömäksi rakenteeksi, joka on erossa ihmisistä, tai itsekeskeiseksi valittujen ryhmäksi. Seurakunta on kirkon läsnäolo tietyllä alueella, sanan kuulemisen, kristillisessä elämässä kasvamisen, vuoropuhelun, julistuksen, anteliaan laupeudentyön, palvonnan ja vieton paikka. Kaikessa toiminnassaan seurakunta rohkaisee ja kasvattaa jäseniään evankeliumin julistamiseen. Se on yhteisöjen yhteisö, pyhäkkö, jossa janoiset sammuttavat janonsa jatkaakseen matkaa, ja jatkuvan lähetystyöhön lähettämisen keskus. Mutta meidän on myönnettävä, että kehotus seurakuntien uudelleentarkasteluun ja uudistumiseen ei ole vielä kantanut kylliksi hedelmää, jotta ne olisivat lähempänä ihmisiä, elävän yhteyden ja osallistumisen paikkoja ja täysin lähetystyöhön suuntautuneita”

(paavi Franciscus, Evangelii Gaudium, 28)

Mitä on uusi evankeliointi?

Evankeliumin julistamista ja opettamista niillä alueilla, jotka aiemmin olivat kristillisiä, mutta jotka nyt ovat maallistuneita; jälkikristillisen Euroopan evankeliointia; uudelleen evankeliointia. Sanalle ei ole olemassa yhtä virallista määritelmää, mutta usein sitä käytetään näissä merkityksissä.

Miten uusi evankeliointi eroaa vanhasta?

Esimerkiksi siten, että jälkikristillisissä maissa moni tietää jo jotain kristinuskoon liittyvää ja on kastettu, kun taas lähetysmaissa ei.

Mikä on tyypillistä katoliselle evankelioinnille?

Julistaessaan Jeesusta Kristusta katolinen kirkko ei erota tätä sanomaa katolisen uskon koko kokonaisuudesta. Jeesus Kristus, joka on ihmiskunnan Lunastaja ja Vapahtaja, perusti katolisen kirkon, uskoi sille uskon talletuksen ja antoi sille sakramentit. Ihminen on kutsuttu ”henkilökohtaiseen suhteeseen” Jeesuksen Kristuksen kanssa katolisessa kirkossa.

Mihin uusi evankeliointi perustuu?

Samaan kuin ”vanha evankeliointi” eli edelleen voimassa olevaan Kristuksen lähetyskäskyyn: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalle heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19-20).

Mikä on sanan ”uusi evankeliointi” tausta?

Vatikaanin II kirkolliskokouksen jälkeen paavit ovat puhuneet paljon evankelioinnista, mutta nimenomaan sanaa ”uusi evankeliointi” käytti ensimmäistä kertaa paaveista pyhä Johannes Paavali II vieraillessaan kotimaassaan Puolassa 1979.

Liittyykö Vatikaanin II kirkolliskokous jotenkin uuteen evankeliointiin?

Kirkolliskokous kutsuttiin koolle, jotta kirkon muuttumaton usko ja oppi voitaisiin ilmaista tämän päivän kielellä. Kirkolliskokouksen jälkeen paavit ovat puhuneet paljon evankelioinnista. Tässä mielessä kyllä.

Eikö Vatikaanin II kirkolliskokous opettanut, että lähetystyötä ei enää tarvita?

Ei, päinvastoin. Kirkolliskokous antoi useita tärkeitä asiakirjoja lähetystyöhön liittyen, oikeastaan kaikki sen asiakirjat liittyivät tavalla tai toisella tähän aiheeseen. ”Kirkko on olemassa evankelioidakseen”, kuten paavit ovat sen jälkeen sanoneet.

Kenen tehtävä uusi evankeliointi on?

Uusi evankeliointi on jokaisen katolilaisen kristityn tehtävä lahjojensa ja kykyjensä mukaan.

Mitä uuteen evankeliointiin tarvitaan?

Uuteen evankeliointiin tarvitaan: uskon tuntemista, sen elämistä todeksi, rukousta, valmiutta tehdä uhrauksia, uskosta puhumista ja sen puolustamista.


Kirkon opetusviran evankeliointiin liittyviä asiakirjoja (joitain esimerkkejä):
Muuta luettavaa:
Videoita

Franciscan University of Steubenville:

Muita videoita:

Kirjoja
  • Scott Hahn: Evangelizing Catholics – A Mission Manural for the New Evangelization (löytyy seurakunnan kirjastosta)

Kirjoittaja: Tuomas Nyyssölä, kirkkoherra (Pyhän Ursulan seurakunta)

%d bloggaajaa tykkää tästä:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close